Työhyvinvointia johtamalla
10.03.2025
Lähiesihenkilöiden vaihtuvuus on joissain Kymenlaakson hyvinvointialueen yksiköissä suurta. Jotkut paikat ovat niin tuulisia, että lähiesihenkilö on vaihtunut neljästi reilun vuoden sisällä. Samanaikaisesti henkilöstöltä odotetaan sopeutumista epävarmuuden keskellä, enemmän ja enemmän tehokkuutta sekä toisinaan jopa mahdottomuuksia. Ovatko odotukset realistisia, jos organisaation peruspilarit eivät ole kunnossa?
Työntekijät tarvitsevat johtamista. Helposti lähestyttävää, reilua ja ammattitaitoista esihenkilöä, joka on tehtäviensä ajantasalla. Esihenkilö on työntekijän tuki ja kannustaja. Lempeä johtaminen ja pyrkimys ajaa työntekijöidensä etua, on omiaan luomaan ilmapiirin, jossa alaisilla on hyvä ja turvallinen työympäristö. Tämän ansiosta työntekijöistä tulee parempia ja tehokkaampia.
Henkilöstö tarvitsee pysyvyyttä ja vakautta. Jatkuva esihenkilöiden, työkavereiden ja hyvinvointialueen käytäntöjen sekä ohjeistuksien muutokset syövät henkilöstön jaksamista sekä heikentävät sitoutumista organisaatioon. Mitä useammin ja nopeammin asiat muuttuvat, sitä lähempänä kaaosta työyhteisö on.
Lähiesihenkilöt ovat myös alaisia. He tarvitsevat tukea ja ohjausta omissa tehtävissään. Tärkeimpänä ajankäytöllisenä prioriteettina pitäisi olla lähijohtaminen, ei sijaisten rekrytointi tai paperityöt. Jos esihenkilöt hukutetaan erinäisiin työtehtäviin ja epärealistisiin vaatimuksiin, alaiset kärsivät ja se näkyy kaikkien työpanoksen heikkenemisenä.
Toimiva organisaatio on rakennettu niin, että jokaisella on työtehtäviä siinä määrin kun pystyy niitä työajan puitteissa hoitamaan. Lähiesihenkilöiden kohdalla on karsittava ne työtehtävät pois, jotka eivät vaadi juuri heidän työpanostaan. Aikaa on jäätävä johtamiselle.
Paraskaan esihenkilö ei voi menestyä työssään, jos hänelle ei anneta välineitä työnsä toteuttamiseen. Henkilöstö on hyvinvointialueen suurin voimavara. Johtamisella voidaan määrittää se, onko tämä voimavara organisaatiolle arvokas vai ei.