Kouluruokailussa nakki vai vegenakki

Tulevaisuuden kouluruoka herättää keskustelua. Kasvis- ja liharuoan taiston sijaan minua puhututtaa enemmän se, syövätkö lapset ja nuoret koulussa.

Joka kolmas nuorista on kertonut, ettei syö koululounasta päivittäin. Ilmiö alkaa jo alakoulun puolella. Lautaselle otetaan pieni nökäre, jonka saa sotkettua lautasen reunoille. Yläkoulussa ruokailuun jätetään osallistumatta. Ryhmäpaine ajaa tekemään valintoja, vaikka kyseessä olisikin päivän ainut lämmin ateria.

Matala energiataso näkyy väsymisenä ja keskittymisvaikeutena. Se aiheuttaa vaikeuksia oppimisessa ja haastaa muiden oppilaiden sekä opettajien työrauhaa. Nuoret pyrkivät korjaamaan energiatasoaan sokeripitoisilla syötävillä ja juotavilla, kuten energiajuomilla. Niistä seuraa vireystilan nopea nousu ja valitettavasti yhtä nopea lasku.

Oppimisvaikeudet ja häiriökäyttäytyminen ovat lisääntyneet paljon. Kouluissa on levotonta. Opettajien työhyvinvointi on vaakalaudalla. Turvattomuus on arkipäivää.

Maailma tuottaa yhä enemmän herkkuja, mättöä ja energiaa eri syötävissä tai juotavissa muodoissa. Nuorten ruokavalio on vaarassa kellahtaa täysin tavanomaisista lämpimistä aterioista nopeisiin välipaloihin.

Meillä on paljon alan asiantuntijoita koulut täynnä. Lapset ja nuoret osaisivat varmasti itse ideoida, millä tavoin heidät saisi kaupan paistopisteeltä ja energiajuomahyllyltä koululounaan äärelle. Jos me vain kysyisimme ja kuuntelisimme.

Mielestäni ensisijainen asia on saada koululaiset ruokailemaan ja täyttämään mahansa koululounaalla. Sen jälkeen lienee sopiva hetki keskustella siitä, onko lautasella nakki vai vegenakki.